Takaisin koirankarvojen pariin

Niin se aika vaan menee, että tuli aika karistaa tunturin lumet jaloista ja palata takaisin etelään. Talvi meni hyvinkin nopeasti, tunturi antoi vielä enemmän mitä olin koskaan uskaltanut odottaa. Hyvin ristiriitasin fiiliksin jätin tunturin taakse, kamala haikeus hyvästellä kaikki ne mielettömät persoonat joihin talven aikana olin tutustunut ja toisaalta taas suuri ilo siitä, että pääse taas koirien ja ystävien pariin Lappeenrantaan. Kun vihdoin ja viimein saavuin keväiseen kotikaupunkiini, nappasin koirat heti mukaan ja lenkille. Aurinkoisella laiturilla istuessa, saimaata & sielä uivaa Hilmaa katsellen ja Taavia rapsutellen miula oli kyllä vahvasti olo, että mie oon tullut kotiin <3 ! Silloin sen vasta käsitti, kuinka ikävä koiria onkaan ollut.

Mitäs kaikkea mainitsemisen arvoista alkuvuonna onkaan tapahtunut?

Maaliskuussa kävin muutaman päivän visiitin Lappeenrannassa. Hilma oli ihan intopinkeenä kun tulin ja jutteli varmaan tunnin kuuttiujellusta. Taavi kävi tervehtimässä ja painui mököttämään. Pari päivää lenkkeiltiin hurjasti, piti nähdä kamalan montaa kaveria ja helppoa oli yhdistää kaksi kärpästä yhdellä iskulla kiireisessä aikataulussa - koirat lenkille ja akat juorusi suut vaahdossa. Taavi alkoi viimesenä päivänä jo vähän heltyä ja lopetti mököttämisen, mutta harmiksi mie pakkasin tavarat kasaan ja suuntasin takas tuntureille. Koirien jättäminen tuntui vielä pahemmalta kun ekalla kerralla joulukuun alussa, mutta tieto siitä että viikkoja ei ihan kamalasti ollut jäljellä lohdutti hurjasti. Ja tunturiin kun pääsi, oli sellainen sesonki päällä, ettei sielä ehtinyt koiraa sanoa saati ajatella, sai painaa kyllä töitä niin paljon kun vaan jaksoi. Hurjista työmääristä huolimatta nautin elosta tunturissa, niin kovin kun elosta ilman omia tassuttajia voi vaan nauttia. Kukapa tietää, jospa sitä vaikka löytää itsensä ensi talvena taas tunturista, mutta tällä kertaa kera koirien ?

Taavia koeteltiin maaliskuussa kovasti kun siltä riistettiin miehuus. Leikkaus meni hyvin ja koira toipui siitä nopeasti, ilman minkäänlaisia ongelmia.

Taavin & Hilman viettäessä hiljaiseloa harrastus rintamalla tahkoi Turo hienoja tuloksia valjakon keulilla. Hannan / Emmin / Hennan ajamat valjakot saapuivat talven mittaan maaliin upeilla tuloksilla, pari kertaa REK2 sekä kerran REK1 :)! Reippaan valjakkotoiminnan ohella Turo on talven aikana kerryt misseilemäänkin match showssa edustavammin kuin kukaan muu - pun1, bis1!

Pääsiäisenä oli perinteinen pääsiäisnäyttely Lappeenrannassa ja hieman oli outoa kun ei ollut itse paikalla. 11 vuotta oon viettänyt jok´ikisin pääsiäisen jäähallilla ja nyt ei ollut tietoakaan jäähallista taikka koirista - voisin väittää, etten ole pääsiäistä tänä vuonna edes viettänyt. Toimin kuitenkin etänä ja Hilma sekä Turo olivat kehässä. Hilma oli käynyt Trimpetissä Katrin harjattavana ja äiti oli sen sitten pessyt. Pilville jäi juniorin viimeistely ja esittäminen - siis todella yksinkertasta saada koira näyttelykehään kun itse on vajaan 1000km päässä ;). Pilvi kommentoi Hilman esiintymistä ja käyttäytymistä kehässä hyvin Hilmamaiseksi - super iloinen ADHD sähikäinen oli ollut taas paikalla!
Sininen oli vahvasti päivän väri, Hilma avo eh4 ja Turo nuo eh4.

Hilman arvostelu;

"Light & a bit low-legged. Should have better bones. Correct narrow head. Narrow-set ears. Correct neck. Chest must develop. Correct angulation in the rear, moderate in front. Correct movement, butt less drive. "

Turon arvostelu;

"Good size, but too short in loin & too short ribcage. Masculine head. Correct eyes. Bit low-set ears. Moderate chest. Good bones. Moderate angulation. Correct movement. Loose in front & no drive."

Päivityksen koirallisista kuvista kiitos Emmi Seppänen & Pilvi Uotila!